Muurahaissinisiipi (Maculinea arion)

Mika Pajari, Jari Kaitila

Muurahaissinisiiven tiedetään elävän maassamme enää kahdessa paikassa: Taipalsaarella ja Liperissä. Vielä 1990-luvun alkupuolella laji esiintyi lisäksi mm. Vääksyssä ja Hausjärvellä, mutta on näiltä alueilta ilmeisesti kuollut sukupuuttoon. 1950-luvulla ja aiemmin muurahaissinisiipi on esiintynyt melko monin paikoin Etelä- ja Keski-Suomessa Uusimmassa uhanalaisarvioinnissa muurahaissinisiipi luokiteltiin kaikkein korkeimpaan uhanalaisluokkaan (äärimmäisen uhanalainen)

Muurahaissinisiipi on erittäin vaativa elinympäristönsä suhteen, sillä laji tarvitsee toukan ravintokasvin, lisäksi tietyn muurahaislajin. Muurahaissinisiiven toukka elää aluksi ajuruoholla, mutta siirtyy yhden tietyn muurahaislajin, kiekkosarviviholaisen (Myrmica sabuleti) pesään, jonne muurahainen itse perhostoukan kantaa. Hiekan sisällä sijaitsevassa muurahaispesässä sinisiiven toukka käyttää ravinnokseen isäntämuurahaisensa toukkia ja koteloita. Muurahaiset eivät kuitenkaan syö pesän jälkikasvua hävittävää vierasta, sillä sinisiiven toukka erittää rauhasistaan makeaa nestettä, jota muurahaiset syövät halukkaasti. Perhostoukka talvehtii muurahaispesässä ja koteloituu keväällä. Aikuinen perhonen kuoriutuu kotelosta juhannuksen jälkeen ja ryömii pesän käytäviä pitkin maanpinnalle kuivattelemaan siipiään.