| Parhaimmillaan perhosharrastus kokoaa Suomen
perhoslajistosta arvokasta tietoa, jota voidaan edelleen käyttää lajien ja niiden
elinympäristöjen suojeluun. Suurin osa Suomen perhosista kertyneestä tiedosta onkin
kerätty harrastajien toimesta. Toisaalta perhosten keräilyllä on luonnonsuojelun
kannalta kielteisiäkin vaikutuksia. Uhanalaisten lajien esiintymispaikalle asetetut
rysät tai helposti kerättävien päiväaktiivisten perhosten, kuten päiväperhosten ja
punatäplien keräily voi vaarantaa koko perhosesiintymän elinvoimaisuuden. Vaikka
suurin osa perhosten keräilystä ei aiheutakaan vaaraa perhosesiintymille, perhosia ei
pidä turhaan tappaa missään olosuhteissa. Perhosten tallettaminen on
tarkoituksenmukaista silloin, kun se on tarpeellista tunnistamisen tai tutkimuksen vuoksi.
Silloin kun perhosta ei ole mahdollista tunnistaa maastossa, pitää se tallettaa
myöhempää tutkimusta varten. Toisaalta tunnistetuistakin lajeista voi tallettaa
joitakin yksilöitä tunnistuskokoelman kokoamiseksi. Myös kaikki rysiin menneet perhoset
tulee määrittää. Kaikista talletetuista ja tunnistetuista perhosista pitää tallettaa
tiedot ja toimittaa ne eteenpäin havaintorekistereihin. Uhanalaisia perhoslajeja ei pidä
tallettaa kuin enintään yksittäisiä yksilöitä. Rauhoitettuja lajeja ei
luonnollisesti pidä tallettaa missään tilanteessa.
Suomessa rauhoitetut perhoslajit
Etelänpurohopeatäplä, Clossiana thore thore
Harjusinisiipi, Pseudophilotes baton
Hierakkalehtimittari, Scopula corrivalaria
Isoapollo, Parnassius apollo
Isokultasiipi, Lycaena dispar
Juovapunatäplä, Zygaena osterodensis
Juurilasisiipi, Bembecia ichneumoniformis
Kalliosinisiipi, Scolitantides orion
Keltaverkkoperhonen, Euphydryas aurinia
Kirjopapurikko, Lopinga achine
Kirjoverkkoperhonen, Euphydryas maturna
Lehtohopeatäplä, Clossiana titania
Muurahaissinisiipi, Maculinea arion
Neidonkielikoisa, Cynaeda dentalis
Pikkuapollo, Parnassius mnemosyne
Pohjantäpläpaksupää, Hesperia comma catena
Raunikkikoi, Caryocolum petryi
Sinilehtimittari, Scopula decorata
Suomenlehtovähämittari, Chloroclystis v-ata relicta
Tummaverkkoperhonen, Melitaea diamina
Tundrasinisiipi, Agriades glandon
Tyräkkikääriäinen, Lobesia euphorbiana
Varjotäpläkoi, Ethmia terminella
Ahvenanmaalla rauhoitetut perhoslajit
Isoapollo, Apollofjäril, Parnassius apollo
Nuokkukohokkikoi, Backglimgallmal, Caryocolum cauliginella
Varjotäpläkoi, Gråkantad sergmal, Ethmia terminella
Puistoseittikoi, Hagtornspinnmal, Scythropia crataegella
Hirvenjuuripussikoi, Krisslesäckmal, Coleophora inulae
Pikkuapollo, Mnemosynefjäril, Parnassius mnemosyne
Heisimiinakoi, Olvonguldmal, Phyllonorycter lantanellus
Omvändbandad käringtandpalpmal, Syncopacma taeniolella
Juurilasisiipi, Smygstekellik glasvinge, Bembecia ichneumoniformis
Kurhomykerökoi, Spåtistelkorgmal, Metzneria aestivella
Pähkämökirjokääriäinen, Stinksyskerotvecklare, Endothenia nigricostana
Heloyökkönen, Stort båtspinnarfly, Bena prasinana
Hirvenputkilattakoi, Säfferotplattmal, Depressaria libanotidella
Neidonkielikoisa, Tandmott, Cynaeda dentalis
Ängsrutemal, Ethmia pyrausta
Perhoslajeja ei voida suojella suojelematta niiden
elinympäristöjä. Suomen Perhostutkijain Seura on järjestänyt useita talkoita
uhanalaisten perhosten esiintymispaikoilla. Suomen Perhostutkijain Seuran
suojelutoimikunta kartoittaa uhanalaisten perhoslajien esiintymiä ja välittää tiedot
viranomaisille suojelutoimia varten.Myös yksittäiset harrastajat voivat toimia
uhanalaisten lajien hyväksi kartoittamalla niiden esiintymiä, toimittamalla tiedot
paikallisille viranomaisille ja järjestämällä esim. talkoita esiintymien hyväksi.
Luonnonsuojelualueilla, luonnonpuistoissa tai kansallispuistoissa
ei saa ilman lupia keräillä. Jos kuitenkin asut jonkun suojelualueen lähellä,
paikallinen ympäristökeskus voi antaa luvan tutkia suojeltujen alueiden perhoslajistoa.
|
