Perhosia kerätessä täytyy talteen otettava perhonen tainnuttaa jo maastossa, mitä varten täytyy mukana olla myrkkypullo. Myrkkypullon voi tehdä itse lasipurkista, jossa on tiivis kansi. Useimmat muutaman desilitran hillopurkit soveltuvat tähän tarkoitukseen. Purkin pohjalle leikataan vaahtomuovista parin sentin paksuinen pehmuste, jonka täytyy pysyä pohjassa tukevasti kiinni. Tähän pehmusteeseen lorautetaan hieman myrkkyä. Myrkkyä lisätään aina, kun perhosten taintuminen tuntuu hidastuneen liiaksi. Myrkkyä ei kannata lisätä myöskään liian paljoa, sillä silloin on vaarana, että perhoset kostuvat. Purkkia ei myöskään saa pitää auringonpaahteessa tai muuten altistaa sitä kuumuudelle.

Käytettävät myrkyt

Varsinkin aloittelevalle harrastajalle suositeltavin myrkky on apteekeista saatava etyyliasetaatti eli etikkaeetteri. Kyseinen aine on myrkyksi suhteellisen vaaratonta, mutta sitä tulee kuitenkin aina käsitellä varoen ja ohjeita ja varoituksia noudattaen. Etyyliasetaatti pitää perhoset pehmeinä, mikä helpottaa preparointia. Huonoja puolia ovat myrkyn nopea haihtuvuus ja se etyyliasetaatin ominaisuus, että se kellastuttaa vihreät perhoset. Vihreät perhoset voi aina tappaa pakastamalla.

Muita perhoskeräilyyn käytettäviä myrkkyjä ovat kloroformi, tetrakloorietaani ja kaliumsyanidi. Nämä myrkyt ovat erittäin vaarallisia ja ne ovat ihmisellekin tappavia nieltynä tai hengitettynä. Lisäksi niillä on mm. syöpää aiheuttavia vaikutuksia. Näitä myrkkyjä käytetäänkin pääasiassa automaattipyydyksillä pyydettäessä, jolloin hyödytään niiden hitaasta haihtuvuudesta. Aineita saa ostaa vain erikoisluvalla, jonka saa esimerkiksi tutkimusten tekemiseen. Kyseisiä myrkkyjä tulee joka tilanteessa käsitellä erityisellä varovaisuudella ja käytöstä ja säilytyksestä annettuja ohjeita tiukasti noudattaen. Myrkkyä sisältävässä pyydyksessä pitää aina olla myrkystä varoittava kyltti.